Kuulumisia Liljalaaksosta!

Aikaa on kulunut edellisistä kuulumisista ja kaikenlaista on tapahtunut :)
Danny on viettänyt aikalailla hiljaiseloa näyttelyiden suhteen ja nautiskellut elämästä täysin rinnoin. Selkeä väsymys alkoi näkymäänkin Dannyssa (sekä emännästä) ja silloin on parempi keskittyä muihin juttuihin kuin kehässä kiertämiseen..

Armi pyöräytti keväällä 9 reipasta pentua ja onkin kasvatellut turkkia pikkuhiljaa takaisin, näyttelyihin ei ole mikään hinku eikä kiire vaan nyt treenataan agilitya ja elämämme ensimmäiset epiksetkin on nyt käyty, tuloksena kaksi nollarataa ja sijoitus 2. 😊 Ei pöllömmin meiltä kahdelta hömpältä :)

Fredin kanssa on nyt junnukinkerit käyty ja tuloksena Eestin, Latvian, Liettuan ja Baltian Junnuvalio-arvot.. Nyt huilataan ja keskitytään Rally-tokoon ja agilityyn. Näyttelyt saa olla nyt tauolla, turkkia kasvatellaan ja odotellaan tuleeko intoa mennä kehään pyörimään. Nyt tuntuu siltä, että mielenkiinto moisiin "hömpötyksiin" aikalailla miinuksella ☺️ Onneksi on koirat joiden kanssa voi harrastaa paljon muutakin ja joilla riittää sekä intoa, kykyä että luonnetta..

Asta-airiksen ja Hennan kanssa on käyty muutamia näytelmiä suht hyvällä menestyksellä ja olen kyllä tyytyväinen tytön kehitykseen. Myös MH-luonnekuvauksessa käytiin 10.9.2016 ja tuli kyllä mahtava fiilis siitä miten Asta kuvauksen selvitti. Palautui hyvin kaikista osioista ja ampumista tuskin edes huomasi. Iloinen, hyvän hermorakenteen omaava koira! Silmätutkimuksessa käytiin kesällä ja lievä distichiasis siellä edelleen on mutta muuten kaikki hyvin. Edelleen elättelen toiveita josko Astan astuttaisin seuraavasta juoksusta, isäehdokastakin pohdittu urakalla.  Siitä lisää myöhemmin...

Asta, Fredi, Danny ja Armi

Settereillä mennään :)

Ei toteutunut airispentuesuunnitelmat, tämänhetkisen PRA-tilanteen vuoksi.
DNA-testin toivossa odotellaan aikaa parempaa.

Nyt porskutellaan setterikolmikon kanssa. Lauma on siis lisääntynyt yhdellä Artistilla kun laumaan saapui Fredi (Grove Creek's Arctic Dream) viime elokuussa. Niin kuin kaikki muutkin Artistit tuli Fredikin varsin extempore, aika moni varmasti muistaa minun sanoneen, ettei yhtään setteriä tule enää tähän talouteen ;) Ja kuinka ollaakkaan punanutut vilisee silmissä.
Setterien leppoisuus on tehnyt minuun suuren vaikutuksen, ne eivät provosoidu lenkillä vastaantulevien (pikku)koirien räksytyksestä ja kolmenkin setterin ulkoilutus sujuu ilman hermojen (ja maineen) menetystä.
Toki odotan Fredin aikuistuvan ja lopettavan turhanpäiväiset askartelut mutta olihan ne aika tuoreessa muistissa eikä kovinkaan suurena yllätyksenä tullut. Vaikkakin tämä heppu on jo nyt lyönyt laudalta Armin ja Dannyn; seinästä irtoaa valokatkaisijasta alkaen kaikki mahdollinen...

Vuosi 2015 oli varsin menestyksekäs näyttelyvuosi Dannyn kanssa. Danny voitti settereitten Vuoden näyttelyuros-tittelin hiuksen hienolla 1,5 pisteen erolla seuraavaan. Lisäksi Danny sijoittui kaikkien rotujen Vuoden näyttelykoira kisassa sijalle 78, saaden kutsun myös Champion Of Champions gaalaan. Danny oli siis menestyksekkäin Punainen Irlanninsetteri vuonna 2015. Mitenköhän korkealle olisikaan sijoittunut jos olisi jollain aktiivisemmalla näyttelyharrastajalla, me kun ei tosiaankaan joka viikonloppu näytelty :D Enpä olisi ikinä uskonut mitä tämä ihan extempore hankittu ensimmäinen setterini tuo tullessaan. Huikea koira!

Armille kuuluu myös hyvää. Neitokainen käväisi Ruotsin puolella kylässä ja nyt jännityksellä odotamme millaisia tuliaisia maaliskuun loppupuolella ilmestyy; toivon mukaan pieniä punanuttuja ;)
Niistä sitten lisää Pentublogissa ;)
Armi myös MH-luonnekuvattiin loppukesästä ja yhtään yllätystä ei tullut testin aikana. Todella hyvä hermoinen ja rohkea koira, helppo koira myös arjessa. Ihana Armi!

Danny, Fredi ja Armi

Naapurikyttääjät!

Rytmiryhmä hiljenee :(

Yksi aikakausi alkaa olla lopuillaan, rytmiryhmän alkuperäisistä "jäsenistä" porskuttaa enää Olga <3
Olga on muuttanut kirjansa Sirkun talouteen tyttärensä Helgan ja Hugon tyttären Leenan seuraksi.
Ilman Hugoa Olga olisi varsin orpo tässä setteriporukassa ja Olga on varsin onnellinen ja tyytyväinen saadessaan asustaa Sirkulla. Kiitos Sirkulle tästä mahdollisuudesta.

Rytmiryhmän ryminöitä tullaan vielä kuulemaan toivottavasti ensi keväänä kun mahdollisesti uusi sukupolvi Lilydale airiksia näkee päivänvalon. Toivottavasti suunnitelmat onnistuu ja pääsen taas kiinni airispentuihin :)
Nyt mennään setteriporukalla siihen asti.

Meeri, Olga ja Hugo

Hugo on poissa :(

Elämäni koira 

Hugo (Spicaway Verity)

26.11.2008-12.8.2015

"Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren,
aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku - sitä enää kuule en. "

Ikävä on sanoinkuvaamaton.
 

Syyskuulumisia

Syksy on jo pitkällä ja rytmiryhmän kanssa on touhuttu kaikenlaista.


Aloitetaan vaikka Hugon kuulumisista, jotka ei niin mukavia ole.

Hugon päivystyspaikka

Ihmettelin kun koira ei oikein jaksa ja väsähtää helposti lenkillä. Kilpirauhaskontrollissa Hugon sydämestä sitten löytyikin reipas sivuääni, jota alettiin tutkimaan tarkemmin. Kävimme sydämen ultraäänitutkimuksessa Lahden Univetissä Lambergin Sepon luona. Tutkimuksissa todetaan sydämessä lieväasteinen vasemman puolen laajentuma sekä vasemman eteiskammioläpän vuoto. Löydökset olivat Sepon mukaan epätavallisia tällä rodulla tässä iässä.
Koska myös Hugon sydämen lyöntitiheys on tavanomaista hitaampi, kaikki nämä yhdessä tekevät sen, että Hugo väsähtää helposti. Nyt on aloitettu Furovet lääkitys ja mielestäni Hupsu on kyllä reippaampi ja hermostuneisuus/levottomuus on vähentynyt huomattavasti. Vielä on epäselvää miksi kilpirauhaslääkitys tehoaa odotettua huonommin mutta tutkimukset jatkuvat ja niistä lisää, jos/kun jotain uutta ilmenee/selviää. Hugo voi kuitenkin tällä hetkellä olosuhteisiin nähden hyvin ja siitä olen ikionnellinen.

Olga majailee edelleen Sirkun hellässä huomassa ja kotiutunee seuraavan juoksun jälkeen. Olgakin aloittelee taas tottisryhmässä minun kanssa kun airisjunnujen ryhmään mahtuu, vaikkei junnu enää olekaan.

Muutama sana laulavista lintukoiristakin;
Setteripariskunta voi varsin mainiosti, vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei ole puuttunut ja tuskin tulee puuttumaan. Molemmat ovat valitettavasti keksineet, että jos on vapaana pihassa niin aidan yli on pakko mennä, joten meillä ulkoillaan omassa pihassa vain kytkettynä, ja se jos mikä on raivostuttavaa. Uusimpana ihanuutena tämä parivaljakko on keksinyt vihoviimeisen peuran p***assa pyörimisen ja lähes jokaisen metsälenkin jälkeen on pakkosuihku edessä. Siinä kun ensin irrottelee puolet metsän kepeistä  ja havunoksista koirien persvilloista ja shampoopesu päälle kaikkine hoitoineen niin tunti jos toinen on vierähtänyt.. Pitkän metsälenkin
jälkeen olisi mukavampi vain hengähtää :)
Näistä huolimatta pariskunta on aikuistunut huomattavasti ja Armin tuhoamisvimmakin on laantumaan päin.

Ulla ja Danny Maailmanvoittajassa, ei kovin vakavaa :)

Näyttelyissä on pyörähdelty aina silloin tällöin vaihtelevalla menestyksellä; Dannylla ERI'stä RYP 2 sijoitukseen ja Armilla EH'sta Sertiin :) Sepä tässä harrastuksessa on kivaa, että koskaan ei voi tietää ja jännitys on aina yhtä kova.
Maailmanvoittajassakin käytiin haistelemassa tunnelmaa ja ilokseni molemmat koirat saivat ERI'n ja Danny noukittiin avoimessa luokassa 8 joukkoon, hieno saavutus siinä koiramäärässä.



Armin kanssa on jatkettu agilityä ja koira on kyllä edistynyt huomattavasti, ohjaaja ei niinkään :) Lisäksi olemme käyneet airisjunnujen tottistreeneissä ja joka kerta olen todella hämmentynyt omasta koirastani.  Armi taitaa olla luonnonlahjakkuus kaikessa mitä sen kanssa tekee. Asiat menee jakeluun kertaheitolla ja se into millä koira työskentelee on niin ihastuttavaa. Nyt siirrynkin Armin kanssa Liikasen Kirsin (Koirapalvelu Rochallor) TOKO/BH ryhmään treenaamaan tavoitteellisemmin. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Koirasta ei ainakaan jää kiinni, sen
tiedän. Setteri on uskomattoman monipuolinen harrastuskoira ja tämä on kyllä yllättänyt minut täysin.

Talven saapumista, pikkupakkasia ja "puhtaampia" lenkkikelejä odotellessa pyörähdetään muutamissa näytelmissä, nautitaan pitkistä metsälenkistä (yritetään välttää kaikki läjät) ja jatketaan rauhanomaista rinnakkaiseloa.

Kesäkuulumisia

Kesä on jo pitkällä ja kylmän kesäkuun jälkeen on ollut varsin mukavaa kun on voinut heittää villasukat nurkkaan.
Pöytyällä 14.6. käytiin palelemassa koiranäyttelyissä. Toppatakki olisi pitänyt olla, lämpötila oli huikeat 9 astetta ja vaakasuoraan tuuli pohjoisesta. Menestys tuossa näyttelyssä oli sään kaltainen; Danny sai ERI:n ja Armi EH:n. Tuomarin mielestä Dannyn esittäjän pitäisi olla isompi ja mielellään mies :D  No, kaikenlaista sitä on matkanvarrella kuullut mutta me ei pienistä masennuta :D

Toki keväällä Danny kävi siis Ullan kanssa Liettuassa ja sieltä tuli plakkariin 2 x ROP, 2 x CACIB ja Liettuan Voittaja 2014 titteli. Ei siis turha reissu.

Ja käväistiinhän me myös Latvian puolella Talsissa 3.-4.5. ja siellä ekana päivänä Danny oli ROP ja RYP-1 saaden sertin ja Armi oli PN2 ja sai junnusertin. Toisena päivänä ei mainittavaa; no, ERI:n sai molemmat.
Mukana oli myös mun airiskasvatti Koda (Lilydale All Time Aston) ollen molempina päivinä ROP ja saaden siis myös junnusertit :) Hieno reissu kaikenkaikkiaan.
Danny käväisi myös Viron voittajanäyttelyssä Ullan kanssa kun minä juhlin kotona esikoisen lakkiaisia, tuloksena AVO ERI ja AVK4.

Muuten ollaankin nautittu kesästä ja Armin kanssa käyty sekä agility- että toko-treeneissä. Vaihtelevalla menestyksellä ollaan aksattu mutta aina yhtä kivaa on ollut ja Armi nauttii suunnattomasti ja niin nautin minäkin. Elokuussa taas agilitytreenit jatkuu, siihen asti keskitytään tottelevaisuuteen. Aika valikoiva on kuulo tällä hetkellä mutta jospa se siitä herkistyis taas.

Seuraavaksi suuntaamme kolmen päivän turneelle Kuopioon samalla kokoonpanolla eli Danny, Armi ja Koda ja tietysti Ulla ja Sari myös :)

Airikset on nautiskelleet kesästä ja voivat hyvin, tärkeä tehtävä on vahtia pihapiiriä ettei ainakaan naapurin kissa pääse yllättämään :) Olga on taas kotiutunut Sirkulta ja Hugo on silminnähden onnellisempi kun sai kaverin <3 Ja kummallista kyllä Olga toi selkeästi ryhtiä tähän ryhmään ja koko lauma on jotenkin rauhallisempi eli Olga on selkeä johtaja. Ihmekkös tuo :D

Olga, Danny, Armi ja Hugo

Kuulumisia!

Siitä onkin tovi kun on tullut blogia päivitettyä.
Rytmiryhmän kanssa aika menee kun siivillä joten harmikseni en ole ehtinyt kirjoittelemaan.

Vuosi 2014 on jo pitkällä ja paljon on tapahtunut sitten viimeisten blogipäivitysten;
Dannyn kanssa ollaa käyty muutamissa näyttelyissä ja palatakseni viime vuoden viimeisiin näytelmiin, pyörähdettiin Tarton KV-näyttelyissä marraskuun alussa ihan mukavalla menestyksellä.
Molempina päivinä Danny sai ERIn ja SAn ja sijoittui PU-kisassa, lauantaina PU3 ja varaCacib ja sunnuntaina PU2 ja varaCacib, joka vahvistunee Cacibiksi :)
Messari-viikonloppukin jaksettiin hienosti ja sieltä tuloksina 2 xPU4 ja SERTI. Olen erittäin tyytyväinen saldoon.
Tuliaisena Messarista saatiin myös raju yskä, mutta onneksi se meni muutamassa päivässä ohi, eikä tarttunut muihin koiriin. Isojen tapahtumien varjopuolia :(

Sitten alkaneeseen vuoteen.
Armin kanssa ollaan aloitettu pentuagility  ja ainakin minä nautin suunnattomasti siitä. Useamman vuoden sairastelun jälkeen kädet ja jalat on toiminut suht normaalisti ja mahdollistaa tämän harrastuksen taas. Speedyä tuli vaan niin kova ikävä ensimmäisten treenien jälkeen, muistuin niin hyvin mieleen pikkukoiran kanssa vietetyt aksatreenit. Samalla alkoi kasvaa taas pikkukoirakuume...

Armi on mitä mainioin agilitykoiran alku ja sen kanssa on huippua touhuta; kuuliainen, erittäin rohkea ja innostunut kaikesta <3 Tällainen sosiaalinen ja aina niin hyväntuulinen koira on kyllä ihana harrastuskaveri. Toivottavasti oma kunto pysyy tällaisena ja pystytään jatkamaan pitkään tätä ihanaa harrastusta.

Armilla oli jo ensimmäinen juoksukin 8 kk ikäisenä. Onneksi Sirkku auttoi ystävää hädässä ja otti neidon turvaan juoksun ajaksi :) Vaihdossa Olga-äiti tuli poikien kaveriksi ja niinhän siinä kävi, että Olgakin päätti aloittaa juoksun. No, nyt on juoksut taas juostu ja toivottavasti Armin korkeuskasvu loppuu. Kovasti neito on vankistunut juoksun jälkeen ja alkaa näyttämään aikuisemmalta. Liikkeet on kyllä melko löysät ja pentumaiset mutta eipä tota ikääkään vielä paljoa ole.

Hugo nauttii kotikoiran roolista ja pitää huolta, ettei kutsumattomia vieraita meidän tontille tule.
Virkansa kullakin :) 

Seuraavaksi Danny suuntaa Ullan matkakaverina Liettuaan, itse en valitettavasti töiden takia pääse.

Keikkakalenteria päivitellään pikkuhiljaa ja mietitään, koska Armi lähtee keikoille mukaan.
Niistä lisää tuonnempana.
Kevättä odotellessa!!